Uutisessa kerrotaan, että kyselyn tuloksissa huomattiin myös maakohtaisia eroja. Maissa, jossa korona on “pahimmillaan” koetaan eniten yksinäisyyttä ja maissa, jotka eivät ole niin pahassa tilanteessa koetaan vähemmän. Suomessa tulosten mukaan koettiin kaikista vähiten. Tämäkin voidaan selittää tällä aikaisemmalla tavalla, että eri maissa rajoitukset ovat erit. Täällä Suomessa rajoitukset eivät ole niin suuret, kuin taas Ranskassa tai Espanjassa, jossa ne ovat aivan omalla tasollaan.
https://yle.fi/uutiset/3-11341091
]]>Kyseinen suhtautuminen Venäjää kohtaan on mielestäni ongelmallinen. Pakotteista ei ole mitään hyötyä kenellekään, jos ne eivät aja tarkoitettua asiaansa. Venäjä ei tule perääntymään Krimiltä edes pakotteiden painostamana. Venäjä on Euroopan unionin tärkein kauppakumppani, joten pakotteilla vain heikennetään EU:n taloutta tilanteessa, jossa talous on valmiiksikin heikolla pohjalla koronakriisin takia.
Krimin niemimaan valtaaminen ei pitäisi mielestäni olla EU:lle ylitsepääsemätön ongelma. Valtausta ei voida täysin yksiselitteisesti tuomita, koska sillä on historiallisia perusteita. Tyly linja Venäjää kohtaan voi myöskin ajaa sen lähemmäksi Kiinaa. Siispä kun pitää tehdä valinta kahden pahan – Venäjän armahtamisen ja kahden korruptoituteen suurvallan tiivistyvän yhteistyön välillä – olisi mielestäni parasta keventää pakotteita Venäjää kohtaan.
]]>Helsingin Sanomissa oli 30.4. Joonas Turusen kirjoittama artikkeli “Suomi avustaa Italiaa koronapandemian vuoksi 400 000 eurolla”, joka kertoo otsikon mukaisesti, että Suomi aikoo tukea koronan runtelemaa Italiaa taloudellisesti. Ajatus Italian tukemisesta lähti aluilleen ulkoministeriön esityksestä ja nyt hallitus on päättänyt hyväksyä ja toimeenpanna sen. Tukisumma on tarkoitus välittää Punaisen Ristin kautta. Raha-avun taustalla on EU-maiden välinen pelastuspalvelumekanismi, jolla on tarkoitus taata euromaiden selviäminen vaikeiden aikojen yli.
Koska raha ei kasva puissa, eikä kyseistä avustusta ole varsinaisesti budjetoitu, nyhdetään avustussumma muihin kulueriin varatuista määrärahoista. Tällä kertaa sijaiskärsijäksi joutuivat kehitysmaille osoitetut humanitaarisen avun määrärahat. Tosin Suomen toiminta tilanteessa on täysin ymmärrettävää, sillä kyse on ennen kaikkea poikkeuksellisesta koko maailmaa horjuttavasta tilanteesta, jolloin EU-maat tukevat toisiaan yli EU:n ulkopuolisten valtioiden. Italia on myös yksi Euroopan merkittävimmistä talousmahdeista, eikä sen haluta missään nimessä lipsahtavan katastrofaalisen talouskriisin partaalle.
Erikoista Suomen lahjoituksessa on kuitenkin sen ydin, eli lahjoitettava summa. 400 000 euroa on lukuna jopa Suomen mittakaavassa pelkkä hiekanjyvä Saharassa. Artikkelissa raha-avun motiiviksi kerrotaan “EU:n yhtenäisyyden tukeminen” ja “Suomen solidaarisen kuvan vahvistaminen jäsenmaana”. Ajatus on kaunis ja aatteet kuulostavat jaloilta, mutta jokin on silti pielessä. Jos Suomi todella haluaa pönkittää imagoaan EU:n ja Italian silmissä, olisi syytä lahjoittaa edes seitsennumeroinen summa. 400 000 euron lahjoitus tuo mieleen lähinnä halvan yrityksen hyötyä Italian ahdingosta statuksellisesti.
Helsingin Sanomien uutinen “EKP:n rahoitus voisi avata EU:lle tien umpikujasta” (6.5.2020) kertoo siitä, voiko EKP auttaa euromaita pois taloudellisesta ahdingosta. Maailmassa vallitseva koronavirus on vaikuttanut Eurooppaan ja sen rahatilanteeseen huomattavasti. Monet valtiot ovat pulassa ja huolissaan siitä, miten pystyvät kattamaan koronaviruksesta aiheutuneet suorat ja epäsuorat kustannukset. Euromaiden sekä koko EU:n valtioiden välillä on ollut jo koko historiansa ajan haasteita, ja koronaviruspandemia on jälleen kiristänyt euromaiden välejä.
Euromaiden välejä on tulehduttanut se, että yhdeksän euromaata on vaatinut koronaviruskriisin tehokkaan hoitamisen rahoittamiseksi euromaiden yhteisen velan ottamista niin sanottujen koronabondien muodossa. Pohjoiset jäsenmaat, mukaan lukien Suomi ovat vastustaneet yhteisvastuullisen velan ottamista. Olen Suomen kanssa samoilla linjoilla. Mielestäni ei ole järkeä ottaa velkaa muilta markkinoilta. Olisi paljon järkevämpää ottaa lainaa omalta keskuspankilta, jolloin valtioiden velkataakka ei kasvaisi sietämättömäksi. EKP:n edellinen pääjohtaja Mario Draghi totesi, ettei keskuspankilta voi loppua raha kesken.
Euroopan unionin perussopimukset kuitenkin kieltävät eurojärjestelmän keskuspankkeja lainaamasta rahaa suoraan valtioille. Silti yli vuosikymmenen takaisesta finanssikriisistä asti valtiot ovat kiertoteitse velkaantuneet markkinoiden sijaan osittain omille keskuspankeilleen. Taloustieteilijä Paul De Grauwe on todennut, että EKP:lle pitäisi antaa mahdollisuus lainata valtioille rahaa myös kierrättämättä velkakirjoja avoimien markkinoiden kautta. Olen samaa mieltä tästä, sillä EKP:n antamien lainojen avulla koronakriisistä voitaisiin selvitä vähemmillä ongelmilla. Valtiot sekä kansalaiset hyötyisivät siitä paljon ja taloudellinen huoli vähentyisi.
Pelätään kuitenkin, että keskuspankkien tarjoama rahoitus johtaa hallitsemattomaan inflaatioon. En kuitenkaan usko, että olisi mitään aihetta inflaation pelkoon, koska keskuspankki kuitenkin luo uutta rahaa hyödykkeiden ja palveluiden ylläpitoon. Esimerkiksi Kanada käytti keskuspankkirahoitusta vuosina 1935-1975 onnistuneesti ilman huomattavaa inflaatiota. Pitäisi siis olla luottavainen keskuspankkirahoitusta kohtaan, koska se on onnistunut muuallakin maailmassa. Uskon myös, että hyödyt ovat riskejä suuremmat, jos EKP lainaisi rahaa euromaille. Toivon, että euromaat pääsevät pian sopuun koronaviruskriisin aiheuttamista toimista, ettei euromaat tai koko EU hajoa. Jos tästä selvitään, uskon, että jatkossa EU on vahvempi ja parempi kuin on koskaan aiemmin ollut.
Koronaviruksen aiheuttaman katastrofin seuraukset on pyritty minimoimaan. Nyt Italiaa kuitenkin uhkaa lähes sama eurokriisitapaus kuin Kreikkaa noin 10 vuotta sitten. Uutisessa puhutaan, että Italia on ”too big to fail” eli liian suuri kaatumaan, millä viitataan siihen, että Italia on EU:n kolmanneksi suurin talousmaa, jonka BKT voi romahtaa jopa 14 % ja tämä olisi suuri kolahdus.
Korona sai Italian talouden polvilleen ja nyt täytyy tehdä nopeasti ratkaisuja. Mielestäni tällaisissa kriiseissä ei saa epäröidä, koska on hyvin mahdollista, että eurokriisi alkaa leviämään, mikä taas voi aiheuttaa euroalueen hajoamisen. Meidän onneksemme Euroopan keskuspankki, EKP, on varautunut tällaisiin tilanteisiin ostamalla suuria määriä valtionvelkakirjoja.
Italian teollisuustuotanto pysähtyi seinään aivan kuten myös turismi, joka työllistää 6 % koko Italian työvoimasta. Palvelut kärsivät myös, koska ihmiset määrättiin pysymään kotona. Italia tukee yrityssektoria 750 miljardin euron lainantakauksilla, mikä on hieno asia. Tällaisina aikoina pitäisikin tukea ja keskittyä estämään yrityksiä joutumasta konkurssiin. Meidän tulisi muistaa, että ammatinharjoittajat ja toiminimiyrittäjät, jotka ovat ahdingossa tällaisissa kriisitilanteissa.
EU-maiden pitäisi mielestäni ryhdistäytyä ja auttaa kaveria hädässä, koska tämä voi koitua myös meidän kohtaloksemme. Jos Italia ei selviydy tästä muiden jäsenmaiden tai EKP:n avulla, voi pahin lopputulema olla koko mantereenlaajuinen kriisi.
]]>https://www.is.fi/ulkomaat/art-2000006469124.html
]]>
Ylen uutinen “Freedom House: Unkari ei ole enää demokratia, Puolan kehitys huolestuttava” kertoo yhdysvaltalaisjärjestön Freedom Housen arvioista, jonka mukaan EU:hun kuuluva maa Unkari ei ole enää demokratia. Freedom Housen vuosiraportin mukaan Unkarista on tullut “hybridivalta”, jonka hallitusmuoto on eräänlaisella harmaalla alueella itsevaltaisuuden ja demokraattisen valtion välillä. Poikkeustilalaki on entisestään pahentanut tilannetta.
Unkarin hallitus on kieltänyt väitteet. Hallituksen mukaan Freedom House -järjestö toimii miljardööri George Sorosin alla. Unkari on jo pitkään käynyt kampanjaa, jossa erilaisia kansalaisjärjestöjä aktiivisesti tukeva Soros on liitetty osaksi erilaisia salaliittoteorioita. Unkarin hallinnon mukaan Soros pyrkii "hyökkäämään Unkaria vastaan".
Mielestäni on huolestuttavaa, että EU:hun kuuluvista maista esitetään tällaisia syytteitä. Raportin mukaan Unkarin tilanne on jatkunut jo vuodesta 2010, joten mielestäni siihen olisi pitänyt puuttua jo kauan sitten. EU-maissa tällainen “hybridivalta” ei pitäisi olla mahdollinen. Raportissa mainitaan myös, että koronatilanteen vuoksi maassa on poikkeuslaki, joka pahentaa tilannetta. Olisi tärkeää seurata, että koronan vuoksi syntynyt poikkeustilanne ei mahdollista Unkarin ja Puolan kaltaisten maiden tilanteen huononemista entisestään.
Unkarin puolustus väitteisiin kuulostaa hyvin absurdilta, joka mielestäni vain vaikuttaa siltä, että Unkari peittelee tilannetta. Freedom House on riippumaton järjestö, ja sen liittäminen salaliittoteorioihin kuulostaa aika kummalliselta.
Maailmassa vallitsee tällä hetkellä koronavirus, joka vaikuttaa myös suuresti Euroopassa. Työttömyys on nousussa EU-maissa, sillä kuluja on leikattava, ja samalla työntekijöitä pitää lomauttaa, tai jopa irtisanoa.
Ylen uutinen “Eurooppa-kirje: työttömyys räjähtää käsiin kaikkialla, edessä pitkä jälleenrakentaminen” (Yle.fi 24.4.2020), käsittelee koronaviruksen työttömyysseurauksia Euroopassa. Uutisessa kerrotaan, että rajoituksia on alettu purkamaan EU-maissa, mutta pandemiaa pahempi suurtyöttömyys on vielä edessä. Siinä kerrotaan myös, että EU-johtajilta tarvitaan nyt suuria ja tärkeitä päätöksiä, että talouselämä palautuisi mahdollisimman hyvin koronan jälkeen. Uutisessa kerrotaan myös EU:n rahallisista toimista koronakriisissä.
On tärkeää, että EU-maissa aletaan purkamaan rajoituksia, ja talous saataisiin pienin askelin lähemmäs normaalia. Euroopan unionin täytyy nyt tukea jäsenmaitaan esimerkiksi ostamalla lainoja. Kuitenkin rajoitteiden poistossa täytyy pitää maltillisuus, eikä kaikkia rajoituksia voida samaan aikaan purkaa. On tärkeää, että EU:n johto pitää unionin kasassa, ja kriisistä selvitään ilman unionin hajoamista. EU:n rahoituksien avulla saadaan tuettua yrityksiä, ja niin turvataan edes hieman työllisyyden säilymistä.
Espanjassa, Italiassa ja Englannissa hedelmät uhkaavat mädäntyä työvoimapulan vuoksi. Ylen artikkelin mukaan maat ovat koronan takia sulkeneet rajojaan ja asettaneet liikkumisrajoituksia niin kuin muissakin maissa on tehty. Nämä rajoitukset kuitenkin estävät työläisiä pääsemästä työmarkkinoille. Runsas kuukausi sitten komissio suositteli, että ruokakuljetukset ja työvoima päästettäisiin rajojen yli esteettä. Olen sitä mieltä, että rajan pitäisi olla auki tärkeille kuljetuksille ja työvoimalle. Jos työvoimaa ei ole, ei yhteiskunta pyöri normaalisti. Etelä-Euroopassa hedelmien kasvatus ja niiden myyminen on kuitenkin suuri tulonlähde. Italiassa ja Espanjassa ollaan huolissaan siitä, että kansalliset ja Euroopan laajuiset toimet ovat riittämättömiä ja myöhässä. Toimet voivat tässä vaiheessa jo olla vähän myöhässä, mutta parempi myöhemmin kuin ei koskaan. Mielestäni toimiin olisi ryhdyttävä mahdollisimman pian. Jos asialle tehdään nyt jotain, tilanne voidaan pelastaa. Maiden täytyy vain avata rajat työvoimalle, jotta hedelmiä päästään taas keräämään suurin joukoin. On sääli, jos töitä on tarjolla, mutta valtion säädöksien syystä ei ehdokkaita työntekijöitä pääse työmarkkinoille.
]]>Helsingin Sanomien kirjoittamassa uutisessa ”Komissio varoittaa EU:n historian pahimmasta talouden romahduksesta – Suomi pärjää ennusteessa monia muita paremmin” ennustetaan, että koronaviruspandemian aiheuttama talouden taantuma saa historialliset mittasuhteet tänä vuonna. Iskun voimakkuus vaihtelee kuitenkin maittain. Suomen tilanne on kuitenkin monia muita maita valoisampi, vaikka talous tulee kuitenkin joka tapauksessa laskemaan.
Kriisi tulee vaikuttamaan voimakkaasti Suomen työllisyyteen. Tämä on selvää, sillä yritykset ovat nyt kovilla tilanteen takia. Työttömyyden kasvu saadaan hidastumaan, kun virus saadaan taltutettua. Yritykset koko Euroopan Unionissa tarvitsevat nyt kipeästi niin valtioiden kuin kansalaistenkin apua. Kansalaiset voivat auttaa yrityksiä tukemalla niiden tarjoamia tuotteita sekä palveluita. Nyt ei ole siis ollenkaan huono idea vaikkapa hakea viikonlopuksi ruokaa ravintoloiden tarjoamista take away -aterioista. Valtioiden tarjoamat apurahat toimivat monien yrityksien tukipilareina näinä vaikeina aikoina.
Talouden elpyminen tulee olemaan vaillinaista, koska turismin, vapaa-ajan ja kulttuurielämän rajoitukset saattavat pysyä pitkäänkin voimassa. Tilanne on hyvin hankala, ja oikeiden ratkaisujen tekeminen on haastavaa. Kuitenkin toivon ja uskon, että ongelmiin keksitään vaihtoehtoisia ratkaisuja, kuten tähänkin asti on keksitty. Tuetaan yhdessä yrityksiä!
]]>